www.NLPIT.com
-Venäjällä


Varkaat Pietarissa

Usein kysytään Pietarin rikollisuudesta.

Olen kerännyt tähän muutamia kuulemiani kertomuksia Pietarissa tapahtuneista varkauksista.

Metro tuntuu olevan varkaille otollinen paikka harjoittaa ammattiaan. Tämä ei tietenkään ole yllätys. Harvassapa paikassa voi tunkea naapurin iholle ilman, että se herättää pahennusta.

Käsi taskussa
Venäläisen ystävän kertomaa:
" Seisoin metrossa kun tunsin käden taskussani. Käsi ei ollu oma, joten se ei ollut oikeassa paikassa. Nappasin kädestä kiinni. Käden jatkeena pyristeli nuori mies. Tilanne oli aika selvä, joten huitasin kaveria turpaan. Ympärillä olevat kanssamatkustajat ihmettelivät, että mikäs mies minä olen kun lyön muita. Minä totesi vain, että tarkistakaapa kenellä on vielä lompakko. Metrosta poistuessa varasta vielä mätkittin. "
Ei ollut varkaalla hyvä päivä ei. Lisäksi oli raukka amatööri.

PC varkaus metroasemalla
"Hei ne veivät kannettavan!", huuto pyöräytti minut metron lippukassalta katsomaan työkavereitani. Olin ostamassa metropoletteja Gastinnaja metroaseman (Gostinnij Dvor tavaratalon alla) kuullessani työkaverini huudon.
Kannettava PC oli siis varastettu parin metrin päässä minusta työkaverin repusta.

Varkaiden käyttämä tekniika oli seuraava.
Metroasemallehan pääsee Nevskin altakulkevaa tunnelia pitkin. Työkaverit olivat huomanneet parin paikallisen nuorukaisen silmäilevän heitä tavallista tarkemmin. Eivät tietenkään kiinnittäneet sillä hetkellä siihen enempää huomiota.
"Olin juuri tulossa metroaseman ovelle kun edessä kävelevä kaveri hidasti kulkuaan. Samalla joku taputti selkääni. Käännyin puolittain ympäri katsoakseni mitä minusta haluttiin. Kaveri tyrkytti joitakin levyjä ostettavaksi. Kuulin samalla kuinka selkärepun vetoketju riuhtaistiin auki. Tilanne oli hetkessä ohi. Takanani ollut kaveri oli napannut repusta kannettavani ja juossut pois. Siinä ei ehtinyt tekemään mitään."

Ammattilaiset toiminnassa. Reppu, josta PC varastettiin oli tavallinen reppu ei siis kannettavan oma reppu. Oliko selkään (reppuun) taputtelija varmistanut ensiksi repun sisällön? Vai valitsivatko varkaat repun ainoastaan siksi, että sitä kantoi ulkomaalainen ja todennäköisyys saada jotakin arvokasta oli suuri?

Jälkikäteenkin ajatellen tämän varalta ei olisi ollut paljon tehtävissä. Olisiko auttanut jos repun vetoketju olisi jotenkin ollut lukittu/sidottu? Vaikea sanoa. Terävällä veitsellä repun viiltää auki hyvin nopeasti.

Teimmekö ilmoituksen miliisille? Emme tehneet.


Lompakkovaras metrovaunussa
Junassa kuultua: " Seisoin ruuhkametrossa. Olin laittanut lompakkoni povitaskuun ja vetoketjun kiinni. Rahat olivat siis turvassa. Vastapäätä minua seisoi mies hyvin lähellä. Hän piti hattuaan rinnalla siten, että välissämme oleva tila oli katseilta suojassa. Lähdettyäni metrosta huomasin että takkiini oli tehty viilto povitaskun kohdalle. Onneksi viilto ei ulottunut taskuun asti, joten en menettänyt rahoja."

Terävä veitsi tuntuu olevan suosittu työväline. Sillä on kätevä mm. tehdä viilto repun pohjaan tai sivuun. Eli tavarat olisi hyvä olla koko ajan silmien edessä.

Herrasmiesvarkaat metrossa
Lisää junassa kuultuja tarinoita: "Seisoin metropysäkillä ja odotin metroa. Jostain syystä kiinnitin huomiota neljän siististi pukeutuneen vähän vanhemman miehen porukkaan, joka odotti kanssani junaa. Astuimme metroon samasta ovesta ja he jäivät seisomaan ympärilleni vaikka junassa olisi ollut tilaa siirtyä eteenpäinkin. Taas jostain syystä kiinnitin huomiota yhden miehen yskäisyyn. Vähän ajan kuluttua tuli toinen yskäisy ja porukka poistui junasta seuraavalla asemalla. Lompakko lähti mukaan paidan rintataskusta. En tiedä miten onnistuivat tekemään sen. Mitään en huomannut. Yskäisyt olivat lienee jonkilainen koodi."

Juttu jatkui vielä sen verran, että kaveri joutui miliisin pysäyttämäksi kotimatkallaan. Koska lompakon mukana oli mennyt ajokortti, niin kaverin olisi pitänyt osallistua pienellä lahjoituksella miliisin eläkekassan kartuttamiseen. Miliisi ei ymmärtänyt ajokortittoman autoilijan omituista haluttomuutta osallistua miliisin rahaston kartuttamiseen. Selitys, että lompakko oli juuri vähän aikaan sitten siirtynyt rosmoille, ei tuntunut purevan. Homma selvisi sitten stadardilahjoitusta vaatimattomammalla summalla ja kaveri pääsi jatkamaan matkaa.


Laukkuvaras metrolaiturilla
Metroasemalla suomalaisen naisturistin suusta kuultuna: "Odotin junaa ja olin laskenut laukkuni sivulleni. Näin junan tulevan ja kumarruin ottamaan laukkua. Samalla tunsin jonkun käden kahvalla. Käsi kuului noin kymmenvuotiaalle romanille. Sain napattua kiinni laukustani, ja laukku jäi minulle. Poika juosta vipelsi karkuun. Etäämmällä seisonut romaniporukka seurasi pojan työskentelyä. Mahtoi saada haukut surkeasta työskentelystä."

Taskuvaras metron rullaportaissa
Työkaverin kertomaa: "Seisoin metron rullaportaissa ja seurasin kiinnostuneena silmieni edessä käytävää viittomakielistä keskustelua. Jossain vaiheessa tunsin kuinka joku takaa tunnusteli takkini sivutaskun sisältöä. Siellä ei ollut mitään, joten ei tullut menetyksiäkään. "

Yksi perustekniikoista on kiinnittää uhrin huomio jollakin keinolla.

Taskuvarkaus metrossa
Vihainen ja hikinen suomalainen istahti viereeni junassa. " Perkele. Lompakko varastettiin."
"Mites näin pääsi käymään? "
, kysyin.
"Metrossa. Vietiin takataskusta."
Ajattelin, ei voi olla totta. Vieläkö joku kuljettaa lompakkoaan takataskussa ja vielä täällä.
Tapaus ei ollut kuitenkaan aivan näin yksinkertainen. Kaverilla oli nahkatakki, joka ulottui puolireiteen, joten lompakko ei ollut näkyvissä.
Kaveri oli ollut ostoksilla turistien suosimalla torilla. Hän oli varma, että joku oli lähtenyt sieltä seuraamaan ja odottanut sopivaa hetkeä metrossa. Olen samaa mieltä varsin mahdollista.

Tiimityöskentelyä metrossa
Tämä sattui omalle kohdalle muutama kuukausi sitten. Olen kuullut muille sattuneista aivan samalaisista tapauksista. Voisi olettaa että tämä on jokapäiväistä leipää.
Oli lauantai iltapäivä ja kello oli kahden tienoilla päivällä. Olin menossa juna-asemalle. Vaihdan metroa Nevskiprospektin asemalla. Yleensä olen jonkin verran varuillani kun kuljen metrossa, mutta nyt olin liikkeellä keskellä lauantaipäivää ja ihmisiä ei ollut paljon. Olin siis ajatuksisssani. Metro tuli kohdalle, ovet avautuivat ja menin sisään muun joukon mukana. Tavallista tungosta, joudun työntämään itseäni porukan läpi. Siinä vaiheessa havahduin. Vaikka ovella on ruuhkaa niin vaunussa on tilaa. Hälytyskellot alkoivat soida. Jotakin oli pielessä. Vaistomaisesti aloin tuntkea itseäni ulos metrosta. Ympärilläni olevat neljä miestä yrittivät estää sen. Pääsin ulos. Porukka oli koko ajan ympärilläni ja tunsin kuinka kädet vaeltivat pitkin takkia. Näin vilauksen univormusta ja vaistomaisesti suunnistin sitä kohti. Kyseessä oli nuori sotilas juhlaunivormussa. Varastiimi vilkaisi vielä kerran minua ja sotilasta ja päättivät siirtyä seuraavan tapauksen kimppuun. Pienenä hauskana yksityiskohtana mainittakoon. Sen sijaan että olisivat juosseet karkuun, he siirtyivät pari metron oven päähän odottomaan uutta uhria.
Sotilas näki että olin hermona.
- "Mitä tapahtui?"
- "Yrittivät ryöstää rahat."
- "Tuollaiset pitäisi hakata!"
, sanoin olevani samaa mieltä.
- "Täällä on jokapuolella poliiseja, mutta eivät tee mitään." Tämä piti paikkansa. Lähimmät miliisit eivät olleet kaukana, joten olin samaa mieltä sotilaan kanssa.
- "Varkaat varmaankin maksavat niille." , sanoin olevani samaa mieltä.
- "Varkailla on tapana pitää ovea auki. Kun lompakko on saatu varastettua, niin se kulkee kädestä käteen metron ulkopuolella olevalle tyypille. Ovea auki pitävä kaveri antaa oven sulkeutua ja metro jatkaa matkaa. Vaikka uhri voisi osoittaa metrossa olevan varkaan, niin siitä ei ole mitään hyötyä, koska varastettu tavara on jo kaukana."
Olin tosiaan huomannut siinä hässäkässä, että yksi miehistä piti metron ovea auki. Koko tapahtuma ei vienyt paria sekuntia enempää.
- "Mistä olet"
- "Suomesta"
- "Teillä ei taida tällaista sattua?"
- "On sitä jonkin verran meilläkin."
En viitsinyt lisätä, että siinäkin lähinnä kunnostautuvat ulkomaalaiset.
Samalla kun juttelin ystävällisen sotilaan kanssa tarkastin nopeasti taskut ja repun vetoketjut. Kaikki tallessa. Kiitoksia automatisoituneelle tavalle ennen ulos lähtöä Pietarissa tarkistaa, että omaisuus on hajautettu ja suljettujen vetoketjujen takana.
Kun kerroin tapauksesta töissä, niin kävi ilmi, että päivää aikaisemmin oli yhdeltä työkaverilta varatettu tukku rahaa housujen etutaskusta samalla metroasemalla.

Toinen työkaveri kuultuaan minun kertomukseni taas kertoi, että oli ollut samalla metroasemalla aikuisen poikansa kanssa, kun jääkaappipakastimen kokoiset miehet olivat ottaneet kiinni käsistä ja kylmästi tyhjentäneet taskut. Tässä ei enää riitäkään taskujen sulkeminen vetoketjuilla. Mainittakoon vielä, että uhritkaan eivät ole pienimmästä päästä vaan kookkaita miehiä. Hetken seisoskeltuaan asemalla ja mietittyään mitä tehdä, joku pikkupoika juoksi palauttamaan lompakkoa, joka kuulema löytyi roskalaatikosta. (22.8.2011)


Sitten tapauksia muualta kuin metrosta.
Kiitollinen autettu
Tämä tapahtui tutulle venäläiselle nuorelle miehelle.
"Hieno auto pysähtyi kadulla viereeni. Autosta nousi hyvin pukeutunut nuori mies, joka kysyi tietä jonnekin. Minä kerroin reitin ja nuori mies kiitollisena halasi minua ja ajoi matkoihinsa. Niin teki myös minun kännykkäni."

Joskus on tilanne, jossa rahojen piilottaminen ja tavaroiden silmälläpitäminenkään ei riitä.

Ei paljon tehtävissä
Olen kuullut saman tyylisestä tapauksesta sekä metrossa, että paikallisessa pikaruokalassa. Pikaruokala tapauksessa turistin oli ahdistanut seinän viereen kolme jääkaappipakastimen kokoluokkaa olevaa karjua. Kaksi piteli kiinni kun kolmas tyhjensi kylmän rauhallisesti taskut. Turisti ainakin sanoi huutaneensa apua, mutta paikalliset vartijat eivät olleet reagoineet asiaan.
Onko tämä kaupunkitarina vai totta hankala sanoa.


Lisää aiheesta rikollisuus Toverilandiassa
Rengas puhki ja kamat kantoon
Miliisit hankkimassa palkanlisää
Lisää miliisijuttuja




lis. 2007 lokakuu

Arvoisa lukija. Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia varkaista Venäjällä? Haluatko jakaa ne muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa? Lähetä tänne, niin saadaan luettavaksi monipuolisempia juttuja.