www.NLPIT.com
-Venäjällä


Tapoihin ja elämiseen liittyviä eroavaisuuksia


Teatteri & urheilukilpailu
Venäjällä on kohteliaampaa kulkea omalle paikalle etupuoli istujiin päin eli takapuoli istujista poispäin. En ole varma kumpi Suomessa on kohteliaampaa, tai onko sillä edes väliä, mutta minä taidan tavallisesti mennä paikalleni selkä istujiin päin.
Oletko koskaan miettinyt miten itse kuljet?

Kynnys
Älä kättele venäläistä kynnyksen yli.

Tuottaa huonoa onnea jos talosta lähdettyäsi palaat hakemaan jotakin unohtamaasi ja joudut ylittämään kynnyksen. Parempi on siis huutaa kynnyksen yli sisällä olevan tuomaan tavaran.

Matkalle lähtö Ennen matkalle lähtöä istuudutaan hetkeksi alas. Hiljaisen rauhottumisen jälkeen sitten ylös ja kamat kantoon.

Vieraan vastaanottaminen Suomessahan on tapana tuoda lahja kun tullaan kylään. Niin myös Venäjällä. Venäjällä on lisäksi aivan tavallista mennä vieraita vastaan lahjojen kanssa. Tavallinen lahja on kukkakimppu, jota vieraan on sitten raahattava mukanaan.

Hymyily Venäläiset eivät hymyile. Kohteliaisuudesta. Länsimaissa hymyileminen on kohtelias tapa. Palveluhenkilökuntaa samoin kuin lapsia koulutetaan hymyilemään. Meillä hymyily on siis sekä tunteiden osoitus että kohtelias tapa.
Venäjällä käyvä sankarimatkailija kiinnittää usein huomiota epäystävällisiin, totisiin ihmisiin. Venäjällä hymyily on ennen kaikkea tunteiden osoitus. Tuntematon asiakas kassajonossa harvoin jaksaa herättää hymyn huulille tuovia tunteita. Sama myyjä tauolla kavereidensa kanssa saattaa sitten loistaa kuin Naantalin aurinko.
Venäjällä eroitetaan selvästi toisistaan julkinen ja yksityinen elämä. Julkisella puolella ei ole pakko olla kohtelias. Yksityisellä puolella taas on.

Figuski Peukalo pilkistää sanojan etusormen ja keskisormen välistä. Epäkohtelias ilmaisu tarkoittaa esimerkiksi jonkin asian kieltämistä.
"Anna minulle se kirja"
Figuski-merkki kysyjälle tarkoittaa suunnilleen "Unohda!"











Mennään paukulle
Yleisesti käytetty elemerkki on naputtaa etu-/keskisormella kaulan sivua "mennään ryypylle".

Olen kuullut seuraavan tarinan kyseiseen elemerkkiin liittyen. Tarinan todenperäisyydestä en mene takuuseen.

Jollakin tsaareista oli erittäin taitava kultaseppä. Kaveri osasi hommansa loistavasti mutta tykkäsi ryypätä. Tsaari halusi palkita hyvän duunarin antamalla tälle dokumentin, jota näyttäen käsityöläinen sai vapaasti vetää päänsä täyteen haluamassaan kapakassa. Kaverilla oli tapana vetää kunnon lärvit ja arvokas paperinpalanen tuppasi häviämään. Ratkaisu tähän ongelmaan oli yksinkertainen. Kaverin kaulaan tatuoitiin merkki, joka oikeutti ryyppäämiseen. Joten aina kun putki iski päälle, kaveri meni kapakkaan, napautti tatuointiaan kapakoitsijalle ja taas viina virtasi.

Lainausmerkit ilmassa Suomessa saadaan jonkin asian merkitys käänteiseksi piirtämällä ilmaan lainausmerkit etu- ja keskisormilla. Eli kun sanon, että suunnitelma oli tosi "hyvä" (lainausmerkit ilmaan sormilla piirtäen) tarkoitan lähinnä, että suunnitelma oli syvältä ja poikittain. Useimmat venäläiset eivät tunne tätä tapaa ja katselevat huvittuneesti ilmaan sohivaa suomalaista.

Peukalot pystyssä Suomessa peukaloilla pystyssä toivotetaan onnea. Venäjällä tällä eleellä onnitellaan hyvin tehdystä työstä / hommasta.

Kättely Työpäivän alussa kätellään miespuoliset työkaverit. Naispuolisille riittää sanallinen tervehdys. Tämä on vain yleissääntö. Etenkin firmoissa, joissa ollaan paljon tekemisissä länsimaalaisten kanssa, myös naiset ovat tottuneet tervehtimään vieraita kädestä.

Kaulailu ja suutelu Työtehtävissä en ole vielä törmännyt tähän tapaan, mutta joitakin läheisiä (miespuolisiakin) kavereita täytyy halata. Täytyy sanoa, että ei tunnu luontevalta. Olen vielä sitä sukupolvea, joka pitää miesten halailua vähemmän suotavana.

Muistiinpanojen tekeminen Yhteistyöpalaveri on ohitse. Suomalaiset kokoontuvat setvimään keskenään palaverin antia. Projekti ei etene halutulla tavalla. Syy on selvästi venäläisen projektipäällikön. "Kaveri ei tunnu ottavan vakavissaan meidän korjausehdotuksia. Eihän se edes kirjoita muistiin ehdotuksiamme!"
Kiinnittäkääpä asiaan huomiota työskennellessänne Venäjällä. Muistiinpanoja tehdään paljon vähemmän kuin meillä Suomessa. (vrt. polymorfinen vs monokroninen aikakäsitys). Meillä kaveri osoittaa paneutuvansa asiaan sen vaatimalla vakavuudella kirjoittaessaan mahdollisimman paljon asioita muistiin. Venäjällä kaveri ilmeisesti samalla toiminnalla osoittaisi muistinsa rappeutuneen.

Sanat "ei" ja "kyllä" Sanat "kyllä" ja "ei" käsitetään eri tavoin eri kulttuureissa. Suomessa sanat "kyllä" ja "ei" ovat yleensä ehdottomia, kun taas Venäjällä eivät ole. Venäjällä sanaan "ei" voi sisältyä vihje "ehkä". Venäläinen helposti automaattisesti vastaa "ei". Tämä kannattaa usein ottaa vain keskustelun avauksena. Suomessahan saattaa olla jopa epäkohteliasta jatkaa esimerkiksi palvelun tarjoamista, kun asiakas on selvästi sanonut "ei". Venäjällä "njet" vastauksen saatuaan kannattaa jatkaa puhetta, ääntä ei saa nostaa, eikä saa hiiltyä, vaan toistaa haluamansa asia. Ensimmäiset "ei"- tai "kyllä"-sanat eivät siis välttämättä ole lopullisia. Huomioitava on myös, että "njet" voi ehkä tarkoittaa pienen kiihokkeen, lahjan tarvetta.

Keskustelu Seurustelu on venäläisille tärkeä osa elämää. Pitkiä ja avomielisiä keskusteluja voi syntyä missä ja milloin vain. "Small talkia" ei harrasteta. Suomalaisten keskusteluissa tauko ei häiritse puhujia, vaan se merkitsee keskustelijoiden keskinäistä kunnioitusta ja valmiutta kuunnella toista loppuun saakka. Venäläisistä keskustelun taukoaminen taas on epämukavaa. Hiljaisen hetken sattuessa on mahdollisimman pian löydettävä uusi keskustelun aihe. Suomalaiselle syntyykin usein vaikutelma, että venäläset haluavat hallita keskustelua ja puhua vain odottamatta puhekumppanin vastausta. Ulkomaalaisen korvissa venäläinen keskustelu on usein kaaos, jossa keskustelijat hyppivät aiheesta toiseen eivätkä käsittele ainuttakaan aihetta loppuun. Venäläiselle keskustelun prosessi on tärkeä, kenties tärkeämpi kuin sen sisältö tai pääseminen tiettyyn tulokseen. (Opas venäläisyyteen, toim. Timo Vihavainen, Otava)

Sormuksen käyttö Naimisiin mennessä Venäjällä sormus laitetaan OIKEAN käden nimettömään. Erotessa on tapana siirtää se vasempaan käteen. Homma on siis päinvastoin kuin Suomessa (paitsi Suomessa sormus lentää eron jälkeen mäkeen) , ja useimmat suomalaiset/venäläiset eivät tiedä naapurimaan tapaa pitää sormusta. Tästä seuraa joskus hauskoja väärinkäsityksiä.

Kotiavaimet Saimme lainaksi tuttavan asunnon Pietarissa yhdeksi kesälomaviikoksi. Asuntoon pääsemiseksi tarvittiin yksi elektroninen kulunvalvontanappi ja 5 avainta. Napilla aukaistiin ulko-ovi. Hissillä viidenteen kerrokseen, jossa avattiin puinen ovi kyseisen kerroksen asuntokäytävään. Käytävä oli jaettu kahteen osaan ovilla. Toisella avaimella avattiin teräksinen väliovi meidän puolelle. Kolmannella ja neljännellä avaimella avattiin kaksi ulonmaisen kotioven lukkoa ja viidennellä avaimella avattiin sitten sisinmäinen kotiovista. Voitte kuvitella, että vienpä roskat ulos-operaatio kestää lukkojen kanssa vähän kauemmin kuin kotona. Entä kun on kiire ulos, esimerkiksi tulipalo.

Tätä taustaa vasten ei sitten olekaan ihmeellistä, että lähes joka kerta kun meillä on vieraita käymässä Suomessa he ihmettelevät sitä, että yhdellä ja samalla avaimella avataan kotiovi, ulko-ovi ja yhteisen saunan ovi. Kaksi kertaa on käynyt niin, että jonkin aikaa asiaa mietittyään vieras on kysynyt.
- Yhdellä avaimella voi siis avata kaikki ovet?
- Näin on, olen vastannut
- Siis pääset omalla avaimellasi jokaiseen asuntoon?
- Näin on.
- ????????????
- Me suomalaiset olemme rehellistä kansaa.
Toki myöhemmin selvitän sarjoituksen käytön.

Silmälasit Kiinnittäkääpä huomiota Venäjällä käydessänne silmälasien käyttöön. Niitä käytetään paljon vähemmän kuin Suomessa. Onhan tietysti mahdollista, että venäläisillä on parempi näkö kuin meillä suomalaisilla. Epäilen.
Samanikäinen työkaveri ottaa paperin käteen ja pumppaa pari minuuttia löytääkseen oikean etäisyyden paperille.
Toiselle työkaverille sanoin, että odotan ruokalassa. Työkaveri häpeillen kysymään, että missä siellä kun ei oikein pysty ovelta tunnistamaan minua muista ihmisistä (en minäkään pysty ilman silmälaseja).
Oltiin huristeltu parituntia maanteitä Uzbekistanissa nopeusmittari luonnollisesti jossain toisella sadalla heiluen. Nuokuin puoliunessa etupenkillä kun kaverini (kuljettaja) pyysi apuani.
- Voisitko lukea kyltit minulle.
Kyseessä oli moottorieillä käytettävät kissan kokoisilla kirjaimilla kirjoitetut ohjekyltit.
Turha kai sanoakaan, että nuokkumiset loppuivat siihen.

Selvittelin syitä silmälasittomuuteen:

Turhamaisuus on yksi syy aivan siis kuin meilläkin. Tämä koskee etenkin naisia. Jos laseilla arvot heiluu jossakin +/- viiden kohdalla ne ovat paksut. Nykyisin tekniikka mahdollistaa ohuiden linssien tuottamisen, mutta venäläisen mittapuun mukaan ne ovat usein liian kalliit.

Miehillä silmälasien käyttö tulkitaan liittyvän vanhenemiseen. Suomessahan onneksi ei ole näin, vaan silmälasit yhdistetään älykkyyteen.

Laseja ei käytetä mielellään, koska uskotaan silmälihasten veltostuvan ja käyttäjän tarvitsevan jatkuvasti vahvempia laseja. Näihän meillä täällä Suomessa käy. Olisi muuten mukava tietää, onko syytä välttää silmälasien käyttöä edellä mainitusta syystä.

Markkinointi on aggressiivisempaa kuin Suomessa on totuttu. Olin sopinut Pietarilaisen softatalon kanssa tapaamisen, jonka tavoitteena oli selvittää olisiko kyseinen firma sopiva meidän tulevaisuuden tarpeisiimme. Tapaaminen meni totuttujen kuvioiden mukaisesti. Minä esittelin lyhyesti meidän yhtiömme ja yleisellä tasolla minkälaisia tarpeita meillä mahdollisesti olisi jatkossa. Softafirman edustajat puolestaan esittelivät omaa yhtiötään ja osaamistaan. Tapaaminen alkoi olla loppupuolella ja minä valmistuin poistumaan. Toinen softafirman edustajista totesi, että nyt sitten on vielä tärkein tekemättä. Minä kysymään, että mikähän se mahtaa olla. Edustajan mukaan oli vielä sopimatta mitä palveluita ostamme ja millä aikataululla. Minä menin ymmälleni. Nopea kelaus mielessä mitä oli sovittu tapaamisen luonteesta. Olin varma, että olin selittänyt asian selkeästi. Kyseessä oli vain yhtiöön tutustuminen. Tässä vaiheessa en vielä tuntenut venäläisten kaupankäyntitapoja, joten minua lähinnä otti päähän tällainen kömpelö palveluiden tyrkytysyritys.

Kävimme Pietarissa sopimassa erään yrityksen kanssa pienimuotoisen alustavan tarkastuksen suorittamisesta yhtiömme tiloissa. Kysymys olisi siis alustava arviointi mahdollisesti tehtävää tulevaa yhteistyötä varten. Pietarin palaverin yhteydessä meille yritettiin samalla kertaa tyrkyttää huomattavasti laajempaa kokonaisuutta kuin mihin meillä oli tarvetta. Korostimme, että meillä ei ole tarvetta mihinkään muuhun kuin siihen asiaan, josta tulimme alustavasti puhumaan. Sovittiin, että meillä tulee käymään yksi asiantuntija, joka tekee alustavan arvion tilanteesta.

Päivää ennen vierailijan tuloa ilmoitettiin, että asiantuntija tulee autokuskin kanssa (mikä on siis Venäjällä yleinen tapa). Pieni yllätys oli sitten se, että vierailijoita olikin kahden sijasta neljä. Asiantuntijan, joka oli siis tilattu, ja kuskin lisäksi paikalle paukkasi kaksi muuta ihmistä. Tulkki (jota ei olisi tarvittu) ja asiantuntija alalta, jota oli kaupattu Pietarin palaverin yhteydessä, ja josta olimme ehdottomasti kieltäytyneet. Tilanne oli hankala. En voinut missään tapauksessa kuljeskella ympäri firmaa niin ison porukan kanssa. Joten kuski ja ylimääräinen asiantuntija istuivat pari tuntia ruokalassa kun me muut teimme kierroksen.

Yhteistyöstä ei tullut sitten mitään. Ainakin yksi syy yhteistyön kariutumiseen oli ylimääräisen asiantuntijan tuominen paikalle, vaikka olimme kieltäytyneet kyseisestä palvelusta. Kierroksen loppupuolella minulla oli hetki aikaa jutella venäläisen tulkin kanssa ja kysyin miksi he tekivät näin (ylimääräisen ekspertin lähettäminen),vaikka olimme kieltäneet. Hän selitti asian hyvin ja lyhyesti.

Venäjällä asiakkaan EI merkitsee vasta neuvottelujen aloitusta.

Suomessa tämäntyyppinen markkinointi ei ole kovinkaan tehokasta.

Auto kuljettajineen Venäjällä tuntuu olevan tavallista,että melko pienelläkin firmalla on käytössä auto kuljettajineen. Auto voi olla Ladan rämä, mutta auto kuitenkin (joku voi olla erimieltä siitä onko Lada auto).


Totuuden ja valehtelun välinen ero kuin veteen piirretty viiva
Tämä toteamus pitää paikkansa eritoten Toverilandiassa. Taas kerran täytyy korostaa, että yksilöiden välillä myös Venäjällä on valtavia eroja.
MUTTA aivan liian usein törmää työn kannalta hankaliin tilanteisiin. Kysyttäessä onko aikaisemmin sovittu asia hoidettu saa vastauksen: on hoidettu.
Kun h-hetki sitten on käsillä ja olisi todella tarvetta asiaan, joka olisi pitänyt olla hoidettu, niin täytyy vain todeta, että homman hoitamista ei ole edes aloitettu.
Perussääntö : Tarkista, tarkista uudestaan jotakin toista kautta ja käy sitten henkilökohtaisesti paikanpäällä.

Yksi syy yllä olevaan ilmiöön on ilmeisesti venäläisten tapa tulkita asia hoidetuksi. Jos minulle (olen nyt leikisti venäläinen) on annettu tehtäväksi ostaa PC. Teen PC:n hankkimiseen liittyvät dokumentit. Annan tarvittavat dokumentit henkilölle, joka on vastuussa ostamisesta. Olen tehnyt siis osuuteni. Ketjua voisi vielä jatkaa. Ihminen, jonka vastuulla on yrityksen hankinnat, delegoi tehtävän alaiselleen, joka sitten soittaa PC:n myyvään yritykseen ihmiselle, joka on vastuussa myynnistä, joka sitten delegoi asian alaiselleen , joka sitten ottaa yhteyttä varaston vastaavaan jne. Vaikuttaa siltä, että jokainen näistä henkilöistä, katsoo tehtävän suoritetuksi kun on saanut tehtävän siirretyksi seuraavalle portaalle. Näinhän se (melkein) on Suomessakin, mutta jostain syystä lopputulos on Toverilandiassa useammin heikompi.

Ilmeisesti ero suomalaisten ja venäläisten välillä on siinä 1. nakituksessa. Suomessa kaveri, jolle annetaan se PC:n hankinta, todennäköisemmin pitää huolta, että koko lopputulos on haluttu. Jos joku keksii paremman selityksen olen kiinnostunut kuulemaan.

Tasapuolisuuden nimessä täytyy todeta, että Venäjällä paikkakunnalla, jossa työskentelen pääasiassa, asiat hoidetaan aivan yhtä hyvin/huonosti kuin rakkaassa kotimaassamme. Johtuuko se siitä, että yhteistyötä länsimaalaisten kanssa on tehty pitkään, vai onko meillä vain tavallista parempaa työntekijämateriaalia. En tiedä.




Arvoisa lukija. Onko sinulla mielenkiintoisia kokemuksia liittyen venäläisiin tapoihin? Haluatko kommentoida?




kirj. 2006 elokuu / lis. 2007 lokakuu